Koraanin Qira’at: seitsemän, kymmenen lukemistapaa ja Ahruf

Koraanin Qira’at-lukemistavat kuuluvat Koraanin resitaation tarkimpiin tieteisiin. Ne osoittavat Koraanin välityksen rikkauden ja sen tarkkuuden, jolla resitaatio on säilytetty sukupolvesta toiseen.

Monet opiskelijat kuulevat seitsemästä lukemistavasta, kymmenestä lukemistavasta, Hafsista, Warshista tai seitsemästä Ahrufista. Nämä käsitteet sekoitetaan joskus toisiinsa, vaikka ne eivät tarkoita täsmälleen samaa asiaa.

Tässä artikkelissa selitämme, mitä Qira’at ovat, miksi puhutaan seitsemästä ja kymmenestä lukemistavasta, mikä niiden ero on Ahrufiin verrattuna ja kuinka tätä tiedettä tulisi opiskella järjestelmällisesti.

Mikä on Qira’ah?

Sana Qira’ah tarkoittaa lukemista tai resitaatiota. Koraanitieteissä Qira’ah tarkoittaa tunnustetun imaamin välittämää Koraanin lukemistapaa, jolla on tarkat säännöt ja autenttinen välitysketju.

Qira’ah ei ole Koraanin käännös. Se ei myöskään ole ristiriitainen versio. Se on välitetty tapa lausua Koraanin tekstiä, johon liittyy tiettyjä ääntämisen, vokalisoinnin, pidennyksen tai joidenkin sanojen lukemisen erityispiirteitä.

Ovatko Qira’at ja seitsemän Ahrufia sama asia?

Haditheissa mainitut seitsemän Ahrufia sekoitetaan usein Koraanitieteiden historiassa tunnettuihin seitsemään lukemistapaan.

Seitsemän Ahrufia liittyvät ilmoitukseen ja siihen helpotukseen, joka yhteisölle annettiin Koraanin resitaatiossa. Seitsemän lukemistapaa puolestaan ovat oppineiden myöhemmin laatima luokittelu, joka liittyy erityisesti lukemistapojen välittämiseen ja autentikointiin.

Se, että molemmissa käsitteissä käytetään lukua seitsemän, ei tarkoita niiden olevan sama asia. Tämä ero on tärkeä yleisen sekaannuksen välttämiseksi.

Miksi puhutaan seitsemästä lukemistavasta?

Seitsemän tunnetuinta lukemistapaa kuuluvat Qira’at-tieteen historian kuuluisaan luokitteluun. Ne liitetään seitsemään suureen resitaation imaamiin:

• Nafi‘ Medinasta;
• Ibn Kathir Mekasta;
• Abu ‘Amr Basrasta;
• Ibn ‘Amir Shamista;
• ‘Asim Kufasta;
• Hamzah Kufasta;
• Al-Kisa’i Kufasta.

Jokaisella imaamilla oli oppilaita, jotka välittivät hänen lukemistapaansa. Esimerkiksi Nafi‘n lukemistapaa välittävät erityisesti Warsh ja Qalun. ‘Asimin lukemistapaa välittävät Hafs ja Shu‘bah.

Miksi puhutaan myös kymmenestä lukemistavasta?

Oppineet tunnustivat myöhemmin kolme lisälukemistapaa, jolloin kanonisten lukemistapojen määrä nousi kymmeneen. Nämä kolme ovat Abu Ja‘farin, Ya‘qubin ja Khalafin lukemistavat.

Nykyään puhutaan siis kymmenestä tunnustetusta lukemistavasta. Niitä opiskellaan edistyneillä opintopoluilla, ja ne vaativat vahvaa resitaation, Tajwidin, arabian kielen ja suullisen välityksen hallintaa.

Hafs, Warsh ja Qalun: mikä heidän asemansa on?

Hafs, Warsh ja Qalun eivät tässä yhteydessä ole Qira’ah-lukemistapojen pääimaameja, vaan välittäjiä. Hafs välittää ‘Asimin lukemistapaa. Warsh ja Qalun välittävät Nafi‘n lukemistapaa.

Hafsin ‘Asimilta välittämä resitaatio on nykyään hyvin laajalle levinnyt muslimimaailmassa. Warshin Nafi‘lta välittämä resitaatio tunnetaan erityisesti Maghrebissa ja joillakin Afrikan alueilla.

Nämä välitykset eivät ole paikallisesti keksittyjä resitaatioita. Ne kuuluvat jäsenneltyyn tieteeseen, joka välitetään opettajalta oppilaalle.

Muuttavatko Qira’at Koraanin merkitystä?

Qira’at-lukemistapoja ei tule ymmärtää kilpailevina teksteinä. Ne ovat tunnustettuja lukemistapoja, jotka on välitetty tiukkojen sääntöjen mukaan. Jotkin erot voivat tuoda kielellisiä vivahteita, mutta ne eivät ole ristiriidassa Koraanin sanoman kanssa.

Aihetta tulee siksi lähestyä kunnioittavasti ja varovaisesti. Qira’at-lukemistapoja ei opiskella pinnallisesta uteliaisuudesta, vaan vakavassa kehyksessä pätevän opettajan kanssa.

Mikä yhteys Qira’at-lukemistavoilla ja Tajwidilla on?

Tajwid on välttämätön kaikessa resitaatiossa riippumatta opiskeltavasta Qira’ah-lukemistavasta. Ennen edistyneisiin lukemistapoihin siirtymistä oppilaan tulee hallita perusteet: arabian kirjaimet, vokaalit, ääntämispaikat, pidennykset, nun sakinah- ja tanwin-säännöt sekä pysähtymiset ja jatkamiset.

Oppilas, joka ei vielä hallitse pääasiallista resitaatiotaan, voi sekoittaa säännöt, jos hän opiskelee useita lukemistapoja liian aikaisin.

Kuinka Qira’at-lukemistapoja opitaan?

Qira’at-opiskelu edellyttää suullista välitystä. Pelkän erotaulukon lukeminen ei riitä. Oppilaan tulee lausua opettajan edessä, saada korjauksia, toistaa säännöllisesti ja edetä vähitellen.

Johdonmukainen opintopolku tarkoittaa ensin yhden resitaation, usein Hafsin ‘Asimilta välittämän resitaation, hallintaa ja sen jälkeen Riwayat-perinteisiin tai muihin Qira’at-lukemistapoihin syventymistä oman tason mukaan.

Al-Dirassa tarjoaa Koraanin verkkokursseja resitaation ja Tajwidin vahvistamiseen sekä edistyneempään opintopolkuun haluavien oppilaiden valmistamiseen.

Hyvän tason saavuttaneet oppilaat voivat myös siirtyä Koraanin Ijaza-opintopolulle.

Yhteenveto

Koraanin Qira’at-lukemistavat todistavat Koraanin välityksen rikkaudesta ja tarkkuudesta. Seitsemän Ahrufia, seitsemän lukemistapaa, kymmenen tunnustettua lukemistapaa ja välittäjien Riwayat-perinteet tulee erottaa toisistaan.

Useimmille oppilaille alkuperäisen tavoitteen tulee pysyä selkeänä: oppia lausumaan yksi lukemistapa oikein Tajwidin mukaisesti ennen edistyneisiin muunnelmiin siirtymistä. Tällainen eteneminen kunnioittaa Koraanin tiedettä ja rakentaa vahvan resitaatiopohjan.